Koiramme rakastaa järsiä mamin kenkien lisäksi puukeppejä. Miten nuo terävät hampaat iskeytyvät puuhun ja silmät painuvat kiinni ja toinen nauttii sydämensä kyllyydestä.
Sinne meni, parempiin suihin, muksujen pelikeppi. No, ei nyt sentään. Tuo ois varmasti syönyt koko kepin, mutta annoin hetken järsiä ja otin tylsänä emäntänä sen sitten pois.