Kesä meni jo, samoin Asuntomessut. Joka blogi pursus asuntomessupostauksia, joten omaani pihtailin ja sitten unohdin sen.
Oli älyttömän kuuma kesäpäivä kun lähdin mieheni kanssa kiertelemään taloja. Jokseenkaan suuria odotuksia ei ollut ja oikeastaan halusin nähdä vain Talo Luckin. Mutta toisin kävi, kamerasta loppui tila ja akku ja olin hyvin tyytyväinen ja harmissani, sillä aika loppui kesken ja ihan kaikkia en ehtinyt kiertämään läpi. En mitään maata mullistavaa ideaa kuitenkaan löytänyt taloista, mutta ihan siistejä ja hienoja kokonaisuuksia. Tiedättehän sen "wau, tosi makee idea ja en ole ennen nähnyt"- fiilis.
Oli älyttömän kuuma kesäpäivä kun lähdin mieheni kanssa kiertelemään taloja. Jokseenkaan suuria odotuksia ei ollut ja oikeastaan halusin nähdä vain Talo Luckin. Mutta toisin kävi, kamerasta loppui tila ja akku ja olin hyvin tyytyväinen ja harmissani, sillä aika loppui kesken ja ihan kaikkia en ehtinyt kiertämään läpi. En mitään maata mullistavaa ideaa kuitenkaan löytänyt taloista, mutta ihan siistejä ja hienoja kokonaisuuksia. Tiedättehän sen "wau, tosi makee idea ja en ole ennen nähnyt"- fiilis.
Kolahduttavin värimaailma oli kuitenkin kerrostalossa, kohteessa Viherperhe (kohde nro39). Erityisesti pidin kerrostaloasunnon vihreän ja harmaan väriharmoniasta ja laatoista. Olen pidempään ihaillut Milla Alftanin sisustustyyliä, joka on kodikas ja lämmin ja heti huomattavissa hänen kädenjälkensä.
![]()
Kattauksen värimaailma on hieno.
![]()
![]()
Kivasti samanväriset mutta erikuosiset matot vierekkäin.
![]()
Rakennusvimma kasvoi hetkeksi, mutta on ehtinyt jo moneen kertaan laantumaan.
Talo Luck(nro 35) oli ihan omaa luokkaansa. Tämä atrium-talo oli todella upea ja valoisa. Räiskyvät yksityiskohdat tekivät tästä niin mielenkiintoisen. Itseä viehätti talon lukuisat retrokalusteet.
Skammin talon (kohde nro 23) julkinen ulkoseinä oli hienosti ladottua mustaa laattaa. Tämän talon vihreä keittiö oli tunnelmaltaan tosi kodikas ja Marimekon tekstiilit sopivat tähän kotiin. Huomioni tässä talossa kiinnittyi kuitenkin lattialla olevaan Bolonin mattopaloihin.
Kannustalon Lato (kohde nro 10) oli taattua tasasta ja varmaa Helena Karihtalan taitotyyliä.
Villa Elissan (nro 8) alarvaraaltomaiset piirteet ja punatiililattia kolahtivat kunnolla meihin molempiin. Samoin sininen kylppäri oli minusta tosi makee.
Pari räpsyä taloista, joiden numeroita en musitiin pistänyt, mutta kiva idea tämä metalliseinä.

Kattauksen värimaailma on hieno.


Kivasti samanväriset mutta erikuosiset matot vierekkäin.

Rakennusvimma kasvoi hetkeksi, mutta on ehtinyt jo moneen kertaan laantumaan.