Aamuisin tuoksuu jo ihana syksy ja heinät ja lehdet ovat alkaneet muutaa väriään. Eräänä aamuna oli ihana usva hetken aikaa ennenkuin aurinko alkoi paistamaan kuumasti ja koiralenkillä oli pakko tarttua kameraan. Kuvat sopivat vielä vähän aikaa sitten vallinneeseen fiilikseeni. Kuljin nimittäin vähän kuin usvassa päivästä päivään, mutta tämä syksy on muutoksen aikaa. Mieheni tekstiviesti eräänä työaamuna sai minut pillahtamaan itkuun ja kapsahtamaan työtoverin kaulaan:
"Lopeta vaan ne hommat. Kyllä me pärjätään. Rakastan sua"
Ja niin minä irtisanoin itseni vakituisesta työsuhteestani ja lähdin tyhjän päälle, toistaiseksi. Otin tietoisen riskin tässä taloustilanteessa, mutta olen nyt niin onnellinen. Ja minulla on niin hyvä verkosto, että sutinaa on jo kyllä sinne ja tänne. En tiedä mitä ihmettä olen tehnyt oikein, kun useampi ihana ihminen pitää silmänsä ja korvansa auki minua varten. Olen vain ollut oma itseni ja saanut elämääni juuri ne oikeat ihmiset. Saan siis paljosta olla kiitollinen. Kiitollisin olen kuitenkin miehelleni, joka vihdoin sanoi, että voin lähteä.
![]()
Päätökseni irtisanoutua oli täysin oikea ja olen onnellinen ja se näkyy kaikille. Eniten tietysti perheelleni ja se on tärkeintä. "Äiti on niin hyvällä tuulella": sanoi poikani. Irtisanomiseni syitä en ala sen kummemin julkisesti avaamaan, mutta markkinoilla on nyt vapaana asiakaspalvelun-, myynnin- ja markkinoinnin ammattilainen.
![]()
Kuka ehtii nappaamaan minut ensimmäisenä?
Yrittäjyyttä en ole myöskään pois sulkenut, sillä olen niin yrittäjähenkinen. Tässä on aivokoppani kovassa käytössä ja mietintää, että mitä ihmettä elämällään alkaa oikein tekemään.
Maailma on kuitenkin nyt onnellisesti avoinna minua varten
